Feminististä ja kapinoivaa naistenpäivää.

Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille ja Tilastokeskuksen mukaan joka toinen nainen Suomessa on kokenut väkivaltaa, seksuaalista ahdistelua tai uhkailua.

Nytkis ry:n viime syksynä tekemän tutkimuksen mukaan joka neljäs alle 35-vuotias mies Suomessa uskoo, että nainen voi ansaita häneen kohdistuvan väkivallan pukeutumisen, ulkonäön tai käytöksen takia.

Samaan aikaan hallitus leikkaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitusta. Nämä järjestöt vähentävät väkivaltaa ennaltaehkäisevällä työllä ja auttavat uhreja monin eri tavoin.

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa kriisi, jonka ratkaisemiseen tarvitaan rahaa, resursseja ja huomiota. Siihen nykyinen hallitus ei pysty, joten tarvitsemme oikeistovallan vastavoimaksi feminististä politiikkaa.

Feministisellä politiikalla on ollut historiassa merkittävä rooli kamppailussa vähemmistöjen asemaa heikentäviä ideologioita vastaan. Sillä on ollut suuri vaikutus sekä naisten aseman parantamiseen globaalisti että sosiaali- ja terveyskysymysten edistämiseen.

Feministisen politiikan keskiössä on se, että epäterveitä valta-asetelmia tunnistamalla niitä voidaan purkaa. Niin voidaan tukea yhdenvertaisuutta kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Demokratia vaatii tasa-arvoa ja yhdenvertaista osallisuutta, ja niitä feministinen politiikka edistää.

Tällaiselle politiikalle on huutava kysyntä nyt, kun heikommassa asemassa olevien turvallisuus ja oikeudet ovat uhattuina. Sen avulla voimme kulkea askel kerrallaan kohti tulevaisuutta, jossa mitkään yksilöitä erottelevat tekijät eivät enää määritä ihmistä.

Kohti sellaista tulevaisuutta, jossa kukaan ole enää kahlittuna sukupuolittuneisiin odotuksiin  tai joudu kohtaamaan väkivaltaa sukupuolensa takia. Tulevaisuutta, jossa kaikki saavat toteuttaa juuri sellaista sukupuoli-identiteettiä kuin haluavat.

Feminististä politiikkaa, kiitos.

Lähteet:

Euroopan unionin perusoikeusvirasto

Tilastokeskus

Nytkis ry

Choi et al. 2023

Choi et al. 2024